Näyttää siltä, että korteksin tehtävänä on etsiä malleja. Korteksi on kaikkein nuorinta osaa aivoista. Samalla se on homogeenisinta ja sen rakenne muovautuu suurelta osin ympäristöstä saatujen ärsykkeidein vaikutuksesta. (Esimerkiksi kaikista talamukseen menevistä aksoneista menee haarat myös selkäytimeen. Vain motoriselta korteksilta tulevat jäävät myöhemmin jäljelle.)
Jos korteksin osa A on kytketty B:hen, yleensä B on kytketty A:han. Yhtäpitävää sen kanssa, että inhibitio kannattaa kohdistaa inputteihin eikä muihin representaatioon kuuluviin neuroneihin.
Ihminen näkee värit suunnilleen samoina riippumatta valaistuksesta. Toisaalta ihminen näkee valaistuksen suunnilleen samana riippumatta väreistä. Jälkimmäistä asiaa ei juuri koskaan mainita, kun mietitään miten on mahdollista tunnistaa värit 'invariantisti'. Voi jopa saada sen käsityksen, että valaistusta ei havaita lainkaan.
Suurin osa informaatiosta korteksin ja muiden aivojen osien välillä kulkee talamuksen kautta. Osa korteksista käsittelee aisti-informaatiota. On luontevaa hahmottaa näiden osien tavoitteeksi etsiä malleja maailmasta. Paljon vaikeampaa se on motorisen korteksin kohdalla. Voidaan spekuloida, että jollakin tavalla motoriseen säätelyyn liittyvä koneisto kuitenkin tarvitsee mallintamista ja sen tehtävän hoitaa korteksi.
Attentio on keskeinen osa korteksin toimintaa. Ballard, ym. ovat esittäneet Deictic juttuja. Talamus saattaa olla keskeinen tekijä attentiossa.
Kehitys, topologia, aksonien haarautuminen