Lähteistä

Tällä sivulla on muutamia hajanaisia kommentteja lähdeviittauksista.

Lähdeviittauksen merkitys

On hyvä muistaa, että lähdeviittauksilla on yleensä samanaikaisesti kaksi eri tarkoitusta. Helpommin mieleentuleva tarkoitus on jonkin artikkelin sisältöön viittaaminen: perustellaan esimerkiksi oma väite jossain lähteessä tehdyllä tutkimuksella tai kerrotaan lukijalle, mistä löytää tarvittaessa aiheesta lisätietoja. Tiedeyhteisön kannalta vähintään yhtä tärkeää on kuitenkin tekijään viittaaminen: annetaan työstä kunnia sille, kelle kunnia kuuluu.

Mieti valitsemiasi lähteitä ja tekemiäsi lähdeviittauksia molemmista näkökulmista. Tämä voi helpottaa esimerkiksi sen arvioimista, mihin lähteisiin on syytä milloinkin viitata.

Lähdeviitteitä ei tarvitse ylikäyttää esimerkiksi jankuttamalla samaa lähdeviitettä toistuvasti usean peräkkäisen virkkeen jälkeen. Tekstin ei ole tarkoitus olla koneluettavaa vaan ihmiselle tarkoitettua. Riittää, että teksti on muotoiltu siten, että ainakin hyväntahtoinen lukija pystyy erottamaan kirjoittajan omat ideat muualta lainatusta ja että muualta lainatuista selviää lähde.

Lähdeviittauksen tiedot

Usein näkee, että opiskelijat tuijottavat tieteellistä artikkelia ja ihmettelevät, mistä lähdeviittaukset kaikki tiedot oikein löytää. Artikkelin nimi, kirjoittajat ja sivunumerot ovat toki artikkelissa itsessään, mutta julkaisun tiedot selviävät koko julkaisun kansilehdiltä. Jos kopioit kirjastosta löytämäsi artikkelin, kopioi talteen myös julkaisun tiedot. Kun haet julkaisua internetistä, laita saman tien talteen kustantajan sivulta julkaisun tiedot. Systemaattinen työskentelytapa auttaa. Lähteiden hallintaan löytyy työkaluja, joita voi olla hyvä hyödyntää.

Muista, että maailma on täynnä roskaa, ja sekin, mikä ei ole roskaa, ei välttämättä ole meidän laitoksemme tiki-kurssin ohjeiden mukaista. Se, että löydät lähdeviittauksen tiedot jostain internetin sopukoista suoraan Bibtex-muodossa, ei välttämättä tarkoita, että tiedot kannattaisi suoraan kopioida omaan Bibtex-tietokantaan tarkistamatta niitä. Myöskään tiki-kurssin aiheluettelon tietoihin ei kannata luottaa sokeasti; tarkista nekin itse alkuperäislähteestä.

Tavallisimpia lähteitä ovat konferenssiartikkelit ja lehtiartikkelit; näiden yksityiskohdista hiukan lisää seuraavassa.

Konferenssiartikkelien tiedot

Konferenssijulkaisujen nimiä kirjoitetaan lukemattomilla tavoilla; erilaiset alaotsakkeet ja vastaavat johtavat kirjavuuteen. Konferensseilla on yleensä näppärä lyhenne, jolla konferenssi vähemmän virallisissa yhteyksissä tunnetaan, esimerkiksi SOFSEM 2006, ja lisäksi pitkä, virallinen nimi, esimerkiksi 32nd Conference on Current Trends in Theory and Practice of Computer Science.

Konferenssijulkaisun nimi voi sitten olla laiskemmin kirjoitetussa lähdeviitteessä esimerkiksi Proc. SOFSEM 2006, asiallisemmin esimerkiksi Proc. 32nd Conference on Current Trends in Theory and Practice of Computer Science. Toiset kirjoittavat mukaan myös lyhenteen, toiset senkin, missä ja milloin konferenssi järjestettiin, esimerkiksi Proc. 32nd Conference on Current Trends in Theory and Practice of Computer Science (SOFSEM 2006, Merin, Czech Republic, January 2006) tai, kuten kustantaja itse kirjoittaa, SOFSEM 2006: Theory and Practice of Computer Science: 32nd Conference on Current Trends in Theory and Practice of Computer Science, Merin, Czech Republic, January 21–27, 2006. Proceedings. Monet konferenssijulkaisut ilmestyvät jossain kirjasarjassa, joten lähdeviittauksessa saatetaan mainita myös julkaisusarjan nimi ja numero, tässä esimerkiksi Lecture Notes in Computer Science 3831 tai lyhyesti LNCS.

Pelkkää lyhennettä ei voi pitää asiallisena, käytä siis ainakin konferenssin pitkää nimeä. Muutoin voit valita yksityiskohdat kohtalaisen vapaasti kurssin ohjeistusta mukaillen. Oleellista on kuitenkin se, että valitset jonkin tyylin ja pitäydyt siinä. Älä ainakaan kirjoita saman konferenssijulkaisun nimeä eri lähdeviittauksissa eri tavalla.

Huomaa, että konferenssijulkaisuun liittyy aina kaksi eri osoitetietoa. Ensinnäkin, paikka, jossa konferenssi on järjestetty, voi olla mainittu konferenssijulkaisun nimessä. Tästä oli esimerkkejä edellä. Tällainen tieto tulisi Bibtex-tiedoston @inproceedings-tietueessa siis osaksi booktitle-kenttää. Toisekseen, konferenssijulkaisu on kirja, ja kirjoista ilmoitetaan aina kustantaja ja kustantajan osoite. Tässä tapauksessa tulisi Bibtex-tiedostossa publisher-kenttään kustantaja Springer-Verlag, ja address-kenttään kustantajan osoite, esimerkiksi Berlin. (Joissain tapauksissa konferenssin pitopaikkaa näkee Bibtex-tiedostossa location-kentässä; Bibtex-standardityylit eivät kuitenkaan hyödynnä tuota kenttää yhtään mihinkään.)

Ohessa pari esimerkkiä siitä, miltä konferenssijulkaisujen tiedot voisivat näyttää Bibtex-tietokannassa. Kustantajien nimet ja vastaavat usein toistuvat merkkijonot on tässä määritelty makroiksi.

@STRING{acm = {ACM Press}}
@STRING{acm.addr = {New York, NY, USA}}
@STRING{springer = {Springer-Verlag}}
@STRING{springer.addr = {Berlin, Germany}}
@STRING{lncs = {Lecture Notes in Computer Science}}

@INPROCEEDINGS{feder88optimal,
  author = {Tomás Feder and Daniel Greene},
  title = {Optimal algorithms for approximate clustering},
  booktitle = {Proc. 20th Annual ACM Symposium on
    Theory of Computing
    (STOC, Chicago, Illinois, USA, May 1988)},
  year = {1988},
  pages = {434--444},
  address = acm.addr,
  publisher = acm,
  doi = {10.1145/62212.62255},
}

@INPROCEEDINGS{halldorsson98approximations,
  author = {Magnús M. Halldórsson},
  title = {Approximations of independent sets in graphs},
  booktitle = {Proc.\ Workshop on Approximation Algorithms
    for Combinatiorial Optimization Problems
    (APPROX, Aalborg, Denmark, July 1998)},
  year = {1998},
  volume = {1444},
  series = lncs,
  pages = {1--13},
  address = springer.addr,
  publisher = springer,
  doi = {10.1007/BFb0053958},
}

Lehtiartikkelien tiedot

Tieteellisten lehtien numerointikäytäntö voi hämätä hiukan ensikertalaista. Sama lähdeviite saatetaan kirjoittaa esimerkiksi jollain seuraavista tavoista:

Yleensä yksittäinen lehti voidaan tunnistaa ilmoittamalla volume, eli kuinka mones vuosikerta on kyseessä (esimerkissämme 23), ja number eli toiselta nimeltään issue eli lehden numero vuosikerran sisällä (esimerkissämme 1). Joidenkin lehtien kohdalla tosin yhden kalenterivuoden aikana ilmestyy useampikin volume, joten vuosikerta ei aina ole aivan täsmällinen nimitys.

Lehtien sivunumerointiin liittyy jekku: yhden vuosikerran sisällä sivunumeroinnit jatkuvat yleensä numerosta toiseen. Yksittäisen artikkelin voi siis tunnistaa ilmoittamalla pelkästään vuosikerta ja sivunumerot. Tämän vuoksi kaikissa lähdeviittauksissa ei välttämättä näe lainkaan number-tietoa.

Vuosilukukin periaatteessa selviäisi vuosikerrasta, mutta on niin keskeinen tieto, että se ilmoitetaan kyllä aina vuosikerran lisäksi. Joskus näkee merkittävän ilmestymiskuukausiakin, mutta tästä on harvemmin enää kellekään mitään hyötyä.

Selkeyden ja yhtenäisyyden vuoksi suosittelen, että kaivat jokaisesta artikkelista seuraavat tiedot: julkaisuvuosi, volume, number ja artikkelin sivunumerot. Bibtexissä lehtiartikkelista tehdään @article-tyyppinen merkintä, ja edellämainitut tiedot kirjataan kenttiin year, volume, number ja pages.

Lehtien nimet esitetään monesti lyhennettyinä. Kaikkein helpoimmalla pääset, kun et yritäkään käyttää mitään lyhenteitä, vaan kirjoitat lehden nimen aina täydellisenä. Näin lähdeluettelosi pysyy ainakin yhtenäisenä.

Ohessa esimerkki siitä, miltä lehtiartikkelin tiedot voisivat näyttää Bibtex-tietokannassa.

@ARTICLE{linial92locality,
  author = {Nathan Linial},
  title = {Locality in distributed graph algorithms},
  journal = {SIAM Journal on Computing},
  year = {1992},
  volume = {21},
  pages = {193--201},
  number = {1},
  doi = {10.1137/0221015},
}

Lähdeviittaus tekstin osana

Lähdeviittauksia näkee käytettävän tekstissä kahdessa eri roolissa:

Irrallisena lisäyksenä, joka voidaan jättää luettaessa pois aivan kuten alaviite tai suluissa oleva huomautus. Esimerkkejä tällaisista:

Lauseenjäsenenä, joka on osa tekstiä, ja jota ei voi jättää luettaessa pois. Esimerkkejä tällaisista:

Valitettavan usein näitä tapoja myös sotketaan villisti ja vapaasti. Itse suosin systemaattisesti ensimmäistä tapaa (irrallinen lisäys), ellei ohjeissa erityisesti muuta vaadita; tätä käytäntöä noudatetaan myös ohjaamissani tiki-ryhmissä.

Esimerkiksi humanistisilla aloilla käytetyssä lähdeviittausten merkintätavassa tätä ongelmaa ei ole: