PRONOMINIT KOGNITION JA KULTTUURIN KONTEKSTISSA

Renate Pajusalu

Tarton yliopisto

Kielen, kulttuurin ja kognition välillä ei ole rajoja. Parhaiten niiden päällekkäisyys näkyy arkielämässä, jossa ihminen ei tavallisesti tiedosta itselleen, mitä ja miksi hän tekee tai mitä sanoo.

Esitelmässäni aion pohtia kognition ja kulttuurin osaa viron (sekä yleispuhekielen että eteläviron) pronominien käytössä. Pronominit ovat erittäin kontekstisidonnaisia (ja kontekstia luovia), ja näin ollen jokaisessa kontekstissa kulttuuri ja kognitio ovat kietoutunut eri tavalla. Yritän löytää yhteyksiä kognitiivisen semantiikan, sosiopragmatiikan ja deiksiksen teorian välillä.

Keskityn erityisesti

1. ihmisen ruumiin toimimiseen referenssin mallina;
2. etelävirolaisen kolmenapaisen demonstratiivijärjestelmän käyttöön, jossa on näkyvissä ainakin seuraavat kategoriat: läheisyys ja kaukaisuus, tilan kulttuurinen jakautuminen, puheenalaisen koko ja liikkuvuus, osa ja kokonaisuus;
3. ihmiseen viittaaviin NP:ihin, joissa käytetyistä pronomineista (see, üks, mingi, meil) näkyy, millaisten kategorioden perusteella ihmisiä luokitellaan (esim. tuttavuus, työ- tai asuinpaikka).