Tiernet-malli

Urpo Nikanne

Åbo Akademi

Esittelen uuden tavan jäsentää kielen eri osien suhteita toisiinsa ja muihin kognitiivisiin osa-alueisiin. Kutsun lähestymistapaani tiernet-malliksi.Mallin taustana ovat seuraavat kolme seikkaa:

1. Kognitiivisesti orientoituneessa kielitieteessä on ollut kaksi kilpailevaa lähestymistapaa: modulaarisuus (Fodor, Chomsky, Jackendoff, jne.) ja konnektionismi (Rummelhart & McLelland, jne.).
2. Modulaarisuusajattelussa moduleja ei tarvitse ajatella ajatella niin suuriksi kuin esim. Fodor (1983) tekee (esim. kielimoduliin kuuluu kaikki, mikä koskee kieltä). Esimerkiksi Jackendoff 1997 puhuu representationaalisesta modulaarisuudesta. Jokainen representaatio (syntaktinen, fonologinen, konseptuaalinen) on oman modulinsa hallitsema.
3. Epälineaarisesta fonologiasta (Goldsmith 1976, Clements 1985, ym.) on kotoisin ajattelutapa, että representaatiot jakaantuvat itsenäisiin osiin, kerroksiin (engl. "tiers"). Epälineaarisuutta on sovellettu myös syntaksiin (Yip, Maling & Jackendoff 1987; Maling 1993) ja semantiikkaan (Jackendoff 1987, 1990, Nikanne 1990; 1995; jne.). Kerroksilla on omat alkeisyksikkönsä ja näiden kombinoitumisperiaatteet. Saman representaation eri kerrokset ovat yhteydessä toisiinsa kuvauksen (mapping) kautta.

Tiernet-mallissa luovutaan kokonaan representaatioista ja tullaan toimeen pelkillä kerroksilla. Representaatioiden välinen kuvaus toisiinsa ei periaatteessa eroa mitenkään "saman representaation" eri kerrosten kuvauksesta toisiinsa. Yhtä lailla representaation ja kerroksen määritelmä on sama ("itsenäinen järjestelmä, jolla on omat alkeisyksiköt ja näiden kombinoitumissäännöt"). On huomattava, että eri representaatioiden kytkennässä yleensä koko representaatio ei tule kuvatuksi toiseen representaation vaan ainoastaan yksi kerros tulee kuvatuksi johonkin toiseen kerrokseen. Kuvaus tulee luonnollisemmaksi, jos katsomme, että kuvaus on nimenomaan kerroksesta toiseen - eikä representaatiosta toiseen. Kutsun malliani tiernet-malliksi, koska se on "kerroksien" muodostama verkosto.Silläkin uhalla, että kuviosta ei saa selvää, tässä malliksi osa suomen kielen tiernetiä. (Huom: kuviossa on vain muutama kerros mukana, eikä lainkaan esimerkiksi temaattista rakennetta, tekorakennetta, aikakerrosta, spatiaalisia akseleita, ym. Esitelmässäni esitän laajemman osan verkostoa.)

[Kuvio]

Leksikko, konstruktiot ja morfologia sisältävät kiteytyneitä kerrostenvälisiä kytkentöjäja kiteymien keskinäisiä suhteita. Niinpä kieliopillistuminen ja leksikaalistuminen on luonnollista kuvata mallin avulla "kiteytymiseksi". Tiernet-mallin ominaisuuksia:

• Malli on avoin, eri kielissä voi olla olla osittain käytössä eri kerrokset. (Esim. suomessa ei ole toonia.)
• Erilaiset kytkennät voivat selittää kielten eroja. (Esim. suomessa sanajärjestys ei ole yhtä vahvasti kytketty syntaktisiin funktioihin subjektiin ja objektiin kuin vaikkapa englannissa.)
• Kysymys siitä, missä kulkevat kielijärjestelmän ("language faculty") rajat, on epärelevantti. Yhtä epärelevanttia on myös kysyä, mikä kaikki kuuluu syntaksiin ja mikä semantiikkaan ja muita vastaavia rajanvetokysymyksiä.
• Tiernetin "mikromodulaarisuus" perustuu hyvin yksinkertaisiin rakenteisiin ja niiden kytkentään. Malli mahdollistaa myös heikommat ja vahvemmat kytkökset eri kerrosten välillä. Näin ollen hyvin se on lähellä paitsi modulaarista myös konnektionistista ajattelutapaa.
• Negatiivisena puolena voi pitää mutkikasta kytkentäsääntöjen verkostoa.Mutkikkuus on tässä tapauksessa uskoakseni kuitenkin asetettu omalle luonnolliselle paikalleen.