Tarkastelen esitelmässäni suomen kielen objektin sijamerkintää ns. kvasiresultatiivisissa rakenteissa. Termin kvasiresultatiivinen esitti alun perin Terho Itkonen (1974), ja esimerkkejä rakenteesta ovat lauseet Näin hänet koko ajan ja Muistin asian kaksi viikkoa. Kvasiresultatiivit ovat objektin sijamerkinnän suhteen ongelmallisia, sillä niiden objekti on akkusatiivissa huolimatta siitä, että lauseet kuvaavat jatkuvaa ja irresultatiivista eli lopputulokseen johtamatonta tilannetta, jolloin yleissäännön mukaan tulisi käyttää partitiivia. Kun objektin sijamerkinnän akkusatiivilla tai partitiivilla katsotaan nykysuomessa säännöllisesti ja produktiivisesti heijastavan (mm.) semanttista resultatiivisuusoppositiota, on kvasiresultatiivien käyttäytyminen kuvauksen kannalta ongelmallista (esim. Itkonen 1974, Leino 1991, Larjavaara 1992). Kvasiresultatiivilauseiden syntaktinen erikoispiirre on myös mahdollisuus käyttää ns. osmaa ilmaisemassa kuvattavan tilanteen kestoa, vaikka yleensä osma ei sovi samaan lauseeseen akkusatiiviobjektin kanssa (siten aito resultatiivilause *Ostin talon tunnin on kielenvastainen mutta kvasiresultatiivinen Näin hänet tunnin hyväksyttävä). Tämä piirre yhdistää kvasiresultatiiveja partitiiviobjektisiin, irresultatiivisiin lauseisiin.
Kvasiresultatiivisten lauseiden käyttäytymiselle on esitetty sekä historiallisia että synkronisia selityksiä. Historiallisen selityksen mukaan kvasiresultatiiviset verbit ovat alkujaan olleet aitoja resultatiiviverbejä, jotka imaisivat päätepisteeseen johtavaa tapahtumista. Synkroninen selitys taas tukeutuu kvasiresultatiivisten "piilevään" resultatiivisuuteen, joka ilmenee niiden polysemiana ja joka hallitsisi siis rektionomaisesti niiden objektin sijamerkintää (esimerkiksi lause Näin hänet voi siten merkitä sekä punktuaalista 'näköaistilla huomaamista' että duratiivista 'näkökentässä oloa': Näin hänet heti vs. Näin hänet tunnin ajan). Historiallinen ja synkroninen selitys ovat siis saman kolikon kaksi puolta. Ongelmallista niissä on, etteivät ne selitä, miksi muuten niin produktiivinen ja ekspansiivinen partitiivin ja akkusatiivin oppositio ei ole levinnyt kvasiresultatiiveihin (ts. miksei ole kehittynyt muodollista oppositiota Näin hänet 'hän ilmestyi näköpiiriini' vs. *Näin häntä 'hän oli näköpiirissäni').
Esitelmässäni tarkoitukseni on täydentää kvasiresultatiiveista saatua kuvaa ja osoittaa, että kvasiresultatiivit liittyvät laajempaan ilmausten ryhmään, jonka yhteisenä piirteenä on reaalimaailman staattisen tilanteen kuvaaminen dynaamista käsitteistystä ilmentävällä kielellisellä ilmauksella. Esimerkkinä tällaisesta käsitteistyksestä voi mainita ns. subjektiivisen liikkeen ilmaukset (esim. Tie menee Helsingistä Turkuun). Transitiivisina subjektiivisen liikkeen ilmaukset sallivat kvasiresultatiivien tavoin osman mukanaolon lauseessa akkusatiiviobjektista huolimatta: Tie ylitti vuoret kahdenkymmenen vuoden ajan. Käsitykseni mukaan kvasiresultatiivit edustavat subjektiivisen liikkeen ilmausten tavoin käsitteistystä, jossa staattisen tilanteen kielelliseen kuvaukseen tuodaan dynaaminen piirre. Näiden ilmausten syntaktiset erikoispiirteet heijastavat niiden asemaa rajatapauksina joko staattisen ja dynaamisen (subjektiivisen liikkeen ilmaukset) tai resultatiivisen ja irresultatiivisen (kvasiresultatiivit) merkityksen välimaastossa.