Oppimis- ja kehityshäiriöisten lasten suhdekäsitteiden hallinta

Helena Heimo

Tutkimuksessani tarkastelen suomenkielisestä alkuopetuksen oppimateriaalista, äidinkielen, matematiikan ja ympäristöopin oppikirjoista poimittujen suhdekäsitteiden hallintaa 5–7-vuotiaiden oppimis- ja kehityshäiriöisten lasten ryhmässä (N=60). Kaikille lapsille mielikuvan muodostaminen suhdekäsitteistä on työläämpää kuin esim. substantiivien ja verbien omaksuminen, koska suhdekäsitteen merkitys muuttuu ja riippuu tilanteesta sekä lauseyhteydestä.

Tutkittavat käsitteet ilmaisevat ajallisia, avaruudellisia tai määrällisiä suhteita. Lisäksi tarkastelen joitakin muita oppimateriaalissa yleisesti esiintyviä, suhteellisen abstrakteja käsitteitä. Avaruudellisia, määrällisiä ja ajallisia käsitteitä tarvitaan asioiden järjestämiseen, luokittelemiseen, vertaamiseen. Suhdekäsitteiden hallinta on tärkeää ajattelun ja oppimisen kannalta, mutta myös kielellisen ymmärtämisen ilmaisun kannalta. Tutkimuksessani selvitän suhdekäsitteiden omaksumisen ja kognitiivisten ja kehityksellisten tekijöiden yhteyttä. Oletan, että lapset, joilla on erityisvaikeuksia kielen kehityksessä, motoriikassa ja hahmotuksessa, tarkkaavaisuudessa tai joilla on laaja-alainen kehitysviive, omaksuvat suhdekäsitteet hitaammin tai erilailla kuin muut lapset.

Olen aiemmin kehittänyt Boehmin peruskäsitetestin suomalaisen version, BTSV, jossa on 47 kuvallista monivalintaosiota. Kukin tehtävä mittaa yhden suomalaisesta oppimateriaalista poimitun käsitteen hallintaa. Lisensiaatintyöhön keräsin BTSV:lä aineiston, joka koostuu 880, 5–7-vuotiaan lapsen testisuorituksesta. Tutkimukseni perusteella esiopetusikä on tärkeää aikaa käsitteiden oppimiselle. Samat käsitteet olivat vaikeita 5 vuoden iässä ja 7-vuotiaille. Eri käsitteet hallittiin lapsiryhmässä eri iässä hyvin ts. BTSV sisältää kompleksisuudeltaan erilaisia käsitteitä.

Oppimis- ja kehityshäiriöisten lasten suhdekäsitteiden hallintaa tarkastelevassa tutkimuksessa käsitteiden ymmärtämistä arvioidaan BTSV:n sekä tätä jatkotutkimusta varten laaditun rinnakkaisen toiminnallisen tehtäväsarjan, TSK, avulla. Toiminnalliset tehtävät mittaavat 44 BTSV:ssä olevan käsitteen hallintaa. Osoittaakseen ymmärtävänsä käsitteen lapsen pitää toimia annetun ohjeen mukaan. Muutaman suhdekäsitteen ilmaisemista on lisäksi arvioitu mallilausetehtävällä. Suhdekäsitteiden hallinnan yhteyttä kielelliseen suoriutumiseen, hahmotukseen ja motoriikkaan, tarkkaavaisuuteen, älykkyyteen ja tunne-elämään tarkastellaan lastenneurologisen moniammatillisen työryhmän keräämän tiedon valossa. Opettajille lähetettiin kysely, jonka avulla kerättiin tietoa tutkittavien koulumenestyksestä 1–2 vuotta myöhemmin.

• kuvataan jakaumatietojen avulla varhaisiin riskeihin, kasvuympäristöön ja tunne-elämään liittyvät piirteet suhdekäsitteitä erittäin heikosti, heikosti ja keskitasoisesti hallitsevien ryhmien osalta
• korrelaatioiden ja tilastollisten analyysimenetelmien avulla selvitetään muuttujien välisiä yhteyksiä ja etsitään selittäviä tekijöitä

Alustavia tuloksia ja kysymyksiä

Suhdekäsitteet ovat opke-lapsille vaikeita. Suurin osa opke-lapsista hallitsi suhdekäsitteitä merkitsevästi muita lapsia heikommin.

TSK ja BTSV järjestivät lapset varsin samaan järjestykseen sekä opke-alaryhmät samaan järjestykseen

TSK ja BTSV -suoriutuminen oli varsin samalla tavalla yhteydessä WPPSI-R-älykkyystestin osatesteihin, vaikka TSK ja BTSV vaativat osittain erilaista kognitiivista prosessointia

Ongelmia: älykkyyden käsite ja miten mitataan; testit ovat kovin kielellisiä: onko minun kognitioni liikaa kieltä

Eri käsitteiden omaksumisessa on suuria, yllättäviäkin eroja. Faktorianalyyseissä tietyt käsitteet ryhmittyvät muita useammin yhteen. Jotkin käsitteet, eivät välttämättä kaikkein vaikeimmat, ovat erittäin hankalia opke-lapsille. Minkälaisia lingvistisiä selityksiä? Miten käsitteiden välisiä eroja kannattaisi tarkastella? Olen myös luokitellut lasten tekemät virheet.