Tilastollisen tietojenkäsittelyn merkitys on vahvassa kasvussa, sillä tietoaineistoa kerätään yhä enemmän lukuisilla eri aloilla. Automaattisilla oppivilla menetelmillä voidaan löytää merkityksellisiä käsitteitä ja esitysmuotoja, joita voidaan edelleen käyttää analysoinnissa ja päätöksenteossa.
Tärkeä tilastollisen koneoppimisen menetelmäperhe, graafiset mallit, on selkeästi tulkittavissa ja sillä on hyvä teoreettinen perusta. Graafinen malli koostuu verkosta, jonka solmut kuvaavat satunnaismuuttujia ja linkit määrittelevät niiden väliset riippuvuussuhteet. Bayesiläinen päättely ratkaisee tuntemattomien muuttujien jakauman aineiston ehdolla. Graafiset mallit ovat modulaarisia, eli monimutkaisia järjestelmiä voidaan rakentaa yhdistelemällä yksinkertaisia osia. 1980-luvun tiukkojen oletusten puitteissa graafisten mallien soveltaminen on suoraviivaista, mutta näiden oletusten väljentäminen on haastava ja aktiivinen tutkimuskohde.
Tässä väitöstyössä esitellään, tutkitaan ja parannellaan uusia graafisten mallien laajennuksia, jotka voidaan karkeasti jakaa kahteen luokkaan. Ensimmäiseen luokkaan kuuluvat neuroverkkojen inspiroimat epälineaariset mallit, joissa sovelletaan bayesiläistä variaatio-oppimista ylioppimisen ja laskennallisen vaativuuden välttämiseen. Työ esittelee kehyksen, jossa käyttäjän antaman mallin tehokkaat päivityssäännöt ratkaistaan automaattisesti. Vastaaviin järjestelmiin verrattuna se tarjoaa uusia toimintoja, kuten epälineaarisuuksia ja hajonnan mallinnusta. Bayesiläisiä variaatiomenetelmiä käytetään viallisen tietoaineiston rekonstruointiin ja dynaamisen systeemin säätöön. Uusi algoritmi hoitaa epälineaaristen tila-avaruusmallien päättelyn tehokkaasti ja luotettavasti.
Toinen laajennusten luokka käsittelee relaatiomalleja, joissa havainnoilla voi olla vaihteleva sisäinen rakenne ja viittauksia toisiinsa. Uusi menetelmä, looginen piilo-Markov -malli, esitellään loogisten atomien sarjojen analysointiin ja sitä sovelletaan proteiinien sekundäärirakenteen luokitteluun. Menetelmälle esitetään algoritmit päättelyyn, parametrien määritykseen ja rakenteen oppimiseen. Työssä esitellään myös ensimmäinen graafinen malli relaatioaineistojen epälineaaristen riippuvuussuhteiden analysointiin.
Page maintained by tapani.raiko at hut.fi, last updated Thursday, 07-Dec-2006 13:40:56 EET