Yliopisto oli jatkuvan tarkkailun alla, koska sieltä kohosi aika ajoin Pietaria hermostuttavia liikkeitä. Osakunnissa ylioppilaat olivat inspehtorien henkilökohtaisessa valvonnassa. Euroopan hullun vuoden 1848 vanavedessä osakuntien tilalle koottiin tiedekuntajärjestöt.
Pian Savo-Karjalaisen osakunnan jälleenlaillistamisen jälkeen kuraattoriksi valittiin 1869 Suomen kielen dosentti Julius Krohn. Hän oli syntynyt 1835 ja varttunut Viipurissa saksalaisessa, monikielisessä perheessä. Mutta jo Viipurissa hän oli omaksunut linjakseen suomen puolustamisen siinä määrin, että vaimonkin oli opeteltava käyttämään suomea kotioloissa. Krohnin ja pohjalaisen Yrjö Koskisen perheet olivatkin ensimmäisiä suomenkielisiä sivistyneistöperheitä Helsingissä.
Krohn, taiteilijanimeltään Suonio, tunnettiin eteväksi runoilijaksi ja hän käänsi myös kirjallisuutta suomeksi. Työssään hän kehitti ja vahvisti suomen kielen tutkimusta, opetusta ja käyttöä. Krohnin 14-vuotisen kuraattorikauden osakunnallisia hankkeita olivatkin muun muassa ensimmäinen suomenkielinen ylioppilasluettelo ja kaunokirjoituksellinen Koitar-sarja. Samaa perinnettä vaalii Savolaisen osakunnan Savotar.
Yhtenä osoituksena Krohnin ymmärtäväisyydestä ja suosiosta osakuntalaisten keskuudessa oli tapaus juomasarven hankkimisesta 1876. Tapahtumalla näytti olleen merkitystä myös aikalaisille, sillä jo seuraavana vuonna osakunta maalautti kuraattoristaan taulun.
Savotar VII kertoo osakunnan pöytäkirjoja lainaten tästä ilmeisen ajattomasta jahkailusta suuren sarven hankkimisen kanssa. Osakunnan kokous päätti ostaa suuren, lähes kolme litraa vetävän "härjänsarven" juomamaljaksi, mutta jo seuraavalla viikolla katsottiin ostopäätöksen olleen kevytmielinen ja sarvi palautettiin. Vähän myöhemmin kuraattori Krohn ilmoitti ostaneensa sarven ja lahjoittavansa sen osakunnalle. Sarvi oli maksanut 100 markkaa ja kultasepän työ yli 250 markkaa. Pennejä on siis osattu pyöritellä ennenkin.
Sarven suuta ympäröivään vanteeseen on kirjoitettu: "Savo-karjalaiselle osakunnalle lahjoittanut Julius Krohn. Ensi kerran tyhjennetty 28.2.1877." Sarven kannessa ovat Savon ja Karjalan vaakunat kohollaan sekä osuva Jaakko Juteinin (1781-1855) runonpätkä: "Joskus Suomi jalo suo, että poikajoukko juo Ämpäristäkin. Älä näänny nukkumaan, saata sarvi kulkemaan Nääntyneenäkin."
Juomasarvesta tuli juhlien tärkeä kohde, minkä huomaa siitäkin, että se oli toinen esine parittoman kahvikupin lisäksi, jota ei jaettu Savolaisen ja Karjalaisen osakunnan erotessa 1905. Omaisuuden jakokirja tammikuulta 1906 kertoo, että juomasarven omistusoikeus päätettiin edelleen pitää yhteisenä niin, että se vuorovuosin on Savolaisen, vuorovuosin Karjalaisen osakunnan hallussa. Osakunnan juhlatilaisuuksiin sarvea voitiin lainata tarvittaessa.
Sotien jälkeen perinne oli ilmeisesti katkennut, sillä helmikuussa 1951 karjalaiset esittivät että "runsauden sarvi" vastaisuudessa vaihtaisi haltijaa vuosittain. Savolaisten delegaatio palautti täyden sarven laulaen "Orressa roikku se himmeä lyhty". Sarvessa oli pohjalta nikkelimarkka. Karjalaiset palauttivat sarven helmikuussa 1952. Sarvi sisälsi kiteeläistä pontikkaa ja korpirojua, ja sen pohjalla oli vuoden 1915 hopeamarkka. Edellisenä vuonna sarveen tiputetun nikkelimarkan joku karjalainen oli juonut, ja markka palautettiin hopeapotassa.
Sarven huoltaminen on ollut tarkkaa puuhaa. Keväällä 1996 osakunnan isännällä Lassi Suihkosella oli vaikeuksia löytää oikeaa liimaseosta sarven halkeamien täyttämiseen. Toisaalta sen piti sietää alkoholia, mutta samalla olla myrkytöntä. Seos löytyi ja sarvi kiertää edelleen savolaisissa ja karjalaisissa juhlissa. Juhlat järjestävä osakunta saa vieraaksi erityisen Sarvidelegaation, joka puheiden saattelemana tuo täytetyn Sarven vuodeksi lainaan. Onpa Sarvelle viime aikoinakin pyritty keksimään runoja tai laulunpätkiä - harva esine niin kirvoittakaan kielen kantimia.
Perinne markan sarveenupottamisesta aloitettin uudestaan viime vsyksynä. Ehkäpä torstaina 28.2.2002, jolloin Sarven ensimmäisestä täyttämisestä tulee kuluneeksi 125 vuotta, sieltä löytyy aito eurolantti.
JUKKA PARVIAINEN
---MAINOS---MAINOS---MAINOS---MAINOS---MAINOS---MAINOS
Sarvijuhlat
Sarvi 125 vuotta
Torstaina 28.2.2002
---MAINOS---MAINOS---MAINOS---MAINOS---MAINOS---MAINOS