Julkinen vs. yksityinen kommunikointi
Internetissä on useita erityyppisiä yleisessä käytössä olevia
kommunikointi- ja tiedonjulkaisutapoja. Niiden erityispiirteiden
ymmärtäminen on välttämätöntä seuraavia vastuukysymyksiä
mietittäessä:
- Missä menee yksityisyyden raja
- Kenellä on vastuu siirtyvästä informaatiosta missäkin
jakelutavassa (eli kuka on tiedon "julkaisija")
- Onko tiettyä kanavaa pitkin ilmestynyt tieto "julkaistu" vai
pelkästään siirretty yksityiskäyttäjältä toiselle?
Kommunikointitavat verkossa
Seuraavassa käydään muutamista yleisimmistä kommunikointiprotokollista
läpi kolme asiaa: Missä tietoa säilytetään (kirjoittajan vai
vastaanottajan päässä), kuinka laajalti tieto julkistuu eli kuinka
moni ihminen voi sitä lukea, sekä missä määrin tiedon kirjoittajan ja
lukijan henkilöllisyys välittyy.
WWW + ftp + gopher
- Säilytys: Tieto säilytetään tiedontuottajan (henkilö tai
organisaatio) levyllä, josta jokainen lukija hakee tiedon itse.
- Laajuus: Protokollat maailmanlaajuisesti käytössä, yhtäällä
julkaistu tieto luettavissa tavallisesti mistä tahansa.
- Anonyymiys: Tiedon kirjoittaja tiedetään julkaisijan koneessa
(ylläpito ainakin tietää), ja julkaisijan itse niin halutessa
myös lukija tietää sen. WWW:ssä taas julkaisija saa selville
lukijan domainin, dokumentin lukuajankohdan, ja mitä
dokumentteja on lukija siirtänyt itselleen luettavaksi.
Julkaisija ei saa selville lukijan käyttäjätunnusta.
Newssit
- Laajuus: Leviävät ympäri maailmaa useimpiin koneisiin
(kaikki newsryhmät ja ryhmähierarkiat eivät kuitenkaan
leviä kaikkialle)
- Säilytys: vastaanottajakoneiden levyillä, jotka määräävät mitä
hierarkioita ja ryhmiä ottavat, lukija määrää mitä ryhmiä
näistä seuraa, ja mitkä artikkelit niistä lukee.
- Anonyymiys: Lukuisia anonyymipalvelimia (2-suuntainen
kommunikointi) ja remailereita, jotka poistavat kokonaan
lähettäjän tiedot (kommunikointi vain lähettäjältä newsseihin,
ei newssin lukijalta lähettäjälle yksityisesti).
Lähettäjätietoja on suhteellisen helppo väärentää "rikollisin"
keinoin.
Kirjoittaja ei voi saada selville ketkä hänen tekstejään
lukevat, elleivät nämä vastaa kirjoittajalle joko newsseissä
tai sähköpostina.
Postituslista
- Laajuus: moderoiduista moderoimattomiin, muutamasta lukijasta
satoihin tai tuhansiin.
- Säilytys: postit menevät suoraan jäsenten omiin
postilaatikoihin, ei missään yhteiselle levylle (paitsi jos
moderoidaan, tai jos kerätään viestejä arkistoksi
esim. jäsenlistaa pitävässä koneessa.)
- Anonyymiys kirjoittajan anonymiys mahdollista kuten
sähköpostilla, joillain listoilla luettelo vastaanottajista on
kaikkien pyydettävissä, joillain ei.
Sähköposti
- Kuljetus ja säilytys: Siirtyy melko suoraan postilaatikosta
postilaatikkoon, tosin välittäjäkoneiden kautta, mutta niissä
ei säilytetä vaan lähetetään heti eteenpäin, ellei jokin yhteys
ole väliaikaisesti poikki. Välissä oleviin koneisiin jää
lokeihin jotain header-tietoa (keneltä kenelle milloin).
- Anonyymiys ja varmistuminen lähettäjästä: On anonyymipalvelimia,
joiden välityksellä käyttäjät voivat kommunikoida paljastamatta
toisilleen todellista henkilöllisyyttään (nimeään,
sähköpostitunnustaan jne). Muulloin kirjoittaja tietää kenelle
kirjoittaa, lukija tietää kuka kirjoittaa (paitsi
anonyymiserverin kautta lähetettäessä), mistä koneesta viesti
on lähetetty (otsikkokentät), mihin aikaan, ja mitä reittiä
viesti saapui lukijan koneeseen. Tietoja voidaan osittain
kätkeä remailerien avulla, ja sähköpostin väärentäminen jollain
tavalla onnistuu melko helposti. Väärennöksen tekeminen hyvin,
niin ettei sitä jostain yksityiskohdasta saataisi myöhemmin
selville sen sijaan on hyvin vaikeaa.
Irc
Internet Relay Chat. Monen käyttäjän reaaliaikainen
keskusteluympäristö eri keskustelukanavineen.
Lisäksi on muita, vähemmän merkittäviä kommunikointitapoja.
Krista Lagus <krista@psych.helsinki.fi>
Last modified: Thu Feb 16 21:50:18 1995