Euroopan unionin lainsäädäntöprosessi tuottaa direktiivejä (suosituksia), joiden sisällön jäsenmaiden on liitettävä lainsäädäntöönsä määräajan kuluessa. Direktiivit eivät pääsääntöisesti sido jäsenmaan kansalaisia ennen kuin ne on sisällytetty kansalliseen lainsäädäntöön.
Spämmäykseen liittyvät ainakin seuraavat direktiivit:
Tämän lisäksi Euroopassa tehdään yhteistyötä kuluttajansuojan alalla.
Kuten näkyy, merkittävä osa myös spämmäystä koskevasta lainsäädännöstä säädetään käytännössä Euroopan parlamentissa. Jos lakeihin haluaa EU-Suomessa vaikuttaa, pitää vaikuttaminen tehdä usein EU-tasolla. Asiallisia järjestöjä ovat suomalainen Electronic Frontier Finland ry (EFFI) ja EuroCAUCE.
Suuri osa roskapostista tulee Aasian maista ja Yhdysvalloista. Spämmäys oli kiellettyä joissakin osavaltioissa, kuten Kaliforniassa. Lisäksi jotkut internet-operaattorit ovat menestyksekkäästi laskuttaneet spämmääjiä palveluntarjoajille roskapostista aiheutuneista kuluista. Spämmäykseen liittyvien lakiehdotuksien etenemistä voi seurata CAUCEn sivuilta. Yhdysvalloissa on tällä hetkellä voimassa spämmäyksen salliva (opt-out) liittovaltiotason (You-)CAN-SPAM-laki.
Sivustolla http://www.spamlaws.com/ kerrotaan eri maiden spämmäystä koskevasta lainsäädännöstä.
Palveluntarjoajat suhtautuvat spämmiin yleisesti ottaen varsin vakavasti, joten valitus palveluntarjoajalle, tai jos se ei auta, palveluntarjoajan palveluntarjoajalle, voi auttaa. Jos epäilee roskapostiviestin rikkovan Yhdysvaltain lakeja (kiertokirjeet ja pyramidiskeemat, arvopaperirikokset, tekijänoikeusrikkomukset, puhelinkorttihuijaukset, muut huijaukset, ...), voi lisäksi ilmoittaa sopivalle viranomaiselle tai järjestölle. Jos spämmillä on yhteyksiä Yhdysvaltoihin ja se on jollakin tavalla petollinen (esim. väärennetyt lähettäjätiedot), kannattaa spämmistä lähettää kopio Federal Trade Commissionille (FTC) osoitteeseen spam@uce.gov. FTC on menestyksekkäästi haastanut spämmerejä oikeuteen.
Sijoitusvihjespämmistä ja vastaavasta voi ilmoittaa liittovaltion rahoitustarkastukselle (SEC) osoitteeseen enforcement@sec.gov.
Palveluntarjoajille valittaminen ja erilaisten spämmisuodattimien käyttö on ainoa realistinen keino Euroopan unionin ulkopuolelta tulevan spämmin suhteen, ks. SpammiinReagoiminen.
Rikoslain ensimmäisessä luvussa säädetään Suomen rikosoikeuden soveltamisalasta. Suomessa tehtyyn rikokseen sovelletaan Suomen lakia (RL 1:1). Rikos katsotaan tehdyksi sekä siellä, missä rikollinen teko suoritettiin, että siellä, missä rikoksen tunnusmerkistön mukainen seuraus ilmeni. Jos rikos jäi yritykseksi, rikos katsotaan tehdyksi sielläkin, missä rikoksen täyttyessä sen tunnusmerkistön mukainen seuraus joko todennäköisesti tai tekijän käsityksen mukaan olisi ilmennyt (RL 1:10). Suomen lakia sovelletaan Suomessa pysyvästi asuvien henkilöiden tekemiin rikoksiin (RL 1:6). Suomen ulkopuolella tehtyyn rikokseen, joka on kohdistunut Suomen kansalaiseen tai suomalaiseen oikeushenkilöön, sovelletaan Suomen lakia, jos siitä voi seurata yli kuusi kuukautta vankeutta (RL 1:5). Yli kuusi kuukautta vankeutta voi seurata muun muassa henkilörekisteririkoksesta (HenkiloTietoLaki), tietoliikenteen häirinnästä ja luvattomasta käytöstä (ks. SahkoisenViestinnanTietosuojalaki).
Suomeen kohdistuvassa suoramarkkinoinnissa on pääsääntöisesti noudatettava suomalaista kuluttajansuojalainsäädäntöä. Näin tilanne on ainakin Pohjoismaissa ja luultavasti myös Euroopan unionissa. (Tässä kyseeseen tulevat Suomen ja muiden maiden allekirjoittaman kansainväliset sopimukset, eikä tilanne välttämättä ole oikeudellisesti yksinkertainen ja selkeä.)
Suomen lain soveltamisala on siis varsin laaja, vaikka käytännössä kansainvälinen oikeusprosessi voikin olla mahdoton tai niin hankala, että siihen ei kannata ryhtyä. Samalla tavalla muiden maiden lait voivat koskea suomalaisten tekoja.
http://kaip.iki.fi/spam/KansainvalisetLait.html
Puolusta sähköisiä oikeuksiasi. Liity EFFIn jäseneksi.